Yön yli nukuttua palasin rakennukselle työmatkalla. Toden totta, porrasaukko oli vain 1550 mm pitkä, vaikka luonnoksissa ja lupakuvissa porrasaukon pituus on yli 3700 mm. Miten voi olla mahdollista että timpurit ovat rakentaneen yli puolet liian pienen porrasaukon.
Liian pieni porrasaukko |
Liian pieni porrasaukko |
oikean kokoinen porrasaukko kuvassa oikealla |
Ryhdyin aisaa selvittämään. Arkkitehdin luonnoksissa porrasaukko ja porras ovat oikean kokoiset, samoin kuin lupakuvissa. Mutta rakennekuvassa aukko on jo liian pieni, ja rakennekuvan mukaanhan timpurit ovat työnsä tehneet. Rakennesuunnittelija väittää tehneensä rakennekuvan lupakuvien perusteella, tulkiten kuvaa jotenkin eritavalla kuin muut. Oli tulkinta mikä hyvänsä, ammattitaitoisen insinöörin, joka harjoittaa rakennesuunnittelijan ammattia, olisi pitänyt heti ymmärtää, ettei 1550 mm kokoiseen porrasaukkoon mahdu yli neljä metriä pitkät suorat portaat. Rakennusvalvonnan mukaan portaan ja porrasaukon loppureunan välissä tulee olla tilaa vähintään 2100 mm. Tällä aukolla ja portaalla tilaa olisi jäänyt ehkä metrin verran. Olisi siinä melko kyyryssä saanut yläkertaan kulkea :)
Liian pieni porrasaukko |
Oikean kokoinen porrasaukko |
Virhe kuitenkin havaittiin, ja jälleen kerran minun, maallikkorakennuttajan toimesta, vaikka meillä ammattilaiset on palkattuina neljässä tasossa. Virhe meni täysin rakennesuunnittelijan piikkiin, ja urakoitsijamme korjasi virheen suurentamalla porrasaukkoa ja tekemällä välipohjan lujuuslaskelmat uusiksi ja vahvistamalla välipohjan kävelysiltaa.
Mikä tässä porrasaukko episodissa eniten rasittaa, on se, että jos rakennekuvat olisi katselmoitu kunnolla, tämä ilmiselvä virhe olisi havaittu helposti ja olisi vältytty turhalta työltä. Lisäksi luulen ettei laatukaan siitä ainakaan huonone jos suunnitelmat ja laskelmat tehdään kerralla oikein, sen sijaan että rakennetaan ensin sopimaton, puretaan sitten se, lasketaan lujuus uudelleen ja rakennetaan uudelleen.
Mikä myös harmittaa, on se, että heti kun rakennekuvat olivat valmiit, pyysin pääsunnittelijalta rakennekuvien katselmointipalaveria, tuloksetta. Uudelleen palaveria pyysin sen jälkeen kun oli rakennettu liian suuri ikkuna-aukko, josta aiemmassa blogimerkinnässä. Lisäksi otin kuvat mukaan erääseen työmaapalaveriin, jossa ehdotin katselmointia, turhaan. Pääsuunnittelija melkein suuttui, vedoten siihen, että rakennekuvat kuuluvat urakoitsijan vastuulle, mikä onkin totta, mutta pääsuunnittelija vastaa siitä että kaikki suunnitelmat muodostavat yhteinäisen, laadukkaan kokonaisuuden.
Jokin tässä yhtälössä ei mielestäni täsmännyt, meillä on pääsuunnittelija, joka ei katselmoi rakennekuvia. Selvittelin pääsunnittelijan rakennuslakiin perustuvia vastuita. Maankäyttö- ja rakennuslaissa mainitaan pääsuunnittelijan tehtäväksi seuraavaa: "Rakennuksen suunnittelussa tulee olla suunnittelun kokonaisuudesta ja sen laadusta vastaava pätevä henkilö, joka huolehtii siitä, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää sille asetetut vaatimukset." - Maankäyttö- ja rakennuslaki 120 §
Otin myös yhteyttä Oulun kaupungin rakennusvalvontaan, jonka mukaan pääsuunnittelijan tulee jopa allekirjoituksellaan hyväksyä rakennesuunnitelmat silmäillyiksi.
Rakennusvalvonnasta otettiin yhteyttä pääsuunnittelijaamme ja kysyttiin mistä on kyse. Tästähän pääsuunnittelija suivaantui täysin. Hän soitti minulle ja sanoi luottamuksen olevan mennyttä. Pitäydyin kuitenkin kannassani, jota rakennusvalvonta tukee. Tällä hetkellä pääsuunnittelija on hieman skarpannut otettaan ja on aktiivisempi. Pääsuunnitteijan asenne jäi silti harmittamaan. Luultavasti pääsuunnittelijalle kävi niin, että hän ahnehti liikaa töitä. Tarjolle tuli ilmeisesti isoja teollisuuskohteita, joista ei osannut kieltäytyä ja jotka veivät kaiken ajan. En sinänsä kyseenalaista hänen rakennusteknistä ammattitaitoaan, mutta ajanhallintaan ja laatuun hänen pitäisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti