Lattian valu

Talon alakerran lattian, viherhuoneen, ja varaston lattiat valettiin 15.12.2011.

Valun valmistelujen aluksi LVI-asentaja kävi kaivamassa viemärit hiekkaan lattiaeristeen alle. Samoin lattiaeristeen alle kulkemaan laitettiin kylmävesiputket. Jos kylmävesiputket olisi asennettu lattiaeristeen päälle, olisi vesihanasta pitänyt laskea pitkään ennenkuin olisi saanut kylmää vettä, koska putkessa oleva vesi olisi lämmennyt eristeen päällä lattiavalun sisällä, lämmitysputkien läheisyydessä. Pieni juttu, mutta käytännön kannalta oiva havainto.

Valun valmisteluihin kuului myös sokkelin tiivistetyn hiekkapatjan tasaaminen oikeaan korkoon ja lattian eristeiden asennus. Eristettä talon lattiaan tuli 200 mm, käytännössä 2x100 mm styrox. Viherhuoneeseen ja varastoon styroksia tuli 100 mm. Takan alle lattiiaan tuli vahvennos, jotta muuten 80 mm vahvuinen lattia ei petä takan alla. Samoin alakerran kylpyhuoneen seinien alle tuli vahvennukset, sillä seinät tulevat muuratusta kivi materiaalista.

Eristyksen jälkeen LVI-asentaja kävi asentamassa lämminvesiputket eristeen päälle, jotta lämmin vesi pysyy lämpimänä putkessa eristeen päällä, lattiavalun sisällä lämmitysputkiston läheisyydessä. Eri tarvitse laskea hanaa pitkään saadakseen lämmintä vettä. Samalla asennettiin keskuspölynimurin putket lattiaan, ja lattian alla kulkevat sähköjohdot, datakaapelit yms.

Tämän jälkeen oli vuorossa betoniraudoituksen asentaminen eristeen päälle, johon LVI-asentaja asensi vesikiertoisen lattialämmitysputkiston.

Lattia eristettynä raudoitettuna ja lämmitysputket paikoillaan. Kuvassa alhaalla vasemmalla vahvistettu takanalusta

Vesiputket, sähköjohdot, keskupölynimurin johto, lattialämmitysjohdot ja lattiakaivo sulassa sovussa.

Seuraavaksi saapuikin sitten betoniauto ja betonimiehet, jotka myös liippasivat lattian.

Lattian liippausta

Juuri valettu alakerran lattia

Alakerran lattia jo kävelykuivana seuraavana päivänä valusta.

"Petoniauto"

Tarkkana pitää olla osa 3. Kutistuneen porrasaukon tapaus

Timpurit aloittivat talon välipohjan rakentamisen marraskuun lopussa. Eräänä iltana rakennuksella vieraillessamme siivoskelimme paikkoja ja tutkailimme timpureiden päivän aikaansaannoksia. Silloin vielä ei välähtänyt, mutta illalla nukkumaan mennessä ajatus pälkähti päähän: "Porrasaukko näytti kyllä melko pieneltä."

Yön yli nukuttua palasin rakennukselle työmatkalla. Toden totta, porrasaukko oli vain 1550 mm pitkä, vaikka luonnoksissa ja lupakuvissa porrasaukon pituus on yli 3700 mm. Miten voi olla mahdollista että timpurit ovat rakentaneen yli puolet liian pienen porrasaukon.

Liian pieni porrasaukko

Liian pieni porrasaukko

oikean kokoinen porrasaukko kuvassa oikealla

Ryhdyin aisaa selvittämään. Arkkitehdin luonnoksissa porrasaukko ja porras ovat oikean kokoiset, samoin kuin lupakuvissa. Mutta rakennekuvassa aukko on jo liian pieni, ja rakennekuvan mukaanhan timpurit ovat työnsä tehneet. Rakennesuunnittelija väittää tehneensä rakennekuvan lupakuvien perusteella, tulkiten kuvaa jotenkin eritavalla kuin muut. Oli tulkinta mikä hyvänsä, ammattitaitoisen insinöörin, joka harjoittaa rakennesuunnittelijan ammattia, olisi pitänyt heti ymmärtää, ettei 1550 mm kokoiseen porrasaukkoon mahdu yli neljä metriä pitkät suorat portaat. Rakennusvalvonnan mukaan portaan ja porrasaukon loppureunan välissä tulee olla tilaa vähintään 2100 mm. Tällä aukolla ja portaalla tilaa olisi jäänyt ehkä metrin verran. Olisi siinä melko kyyryssä saanut yläkertaan kulkea :)

Liian pieni porrasaukko

Oikean kokoinen porrasaukko

Virhe kuitenkin havaittiin, ja jälleen kerran minun, maallikkorakennuttajan toimesta, vaikka meillä ammattilaiset on palkattuina neljässä tasossa. Virhe meni täysin rakennesuunnittelijan piikkiin, ja urakoitsijamme korjasi virheen suurentamalla porrasaukkoa ja tekemällä välipohjan lujuuslaskelmat uusiksi ja vahvistamalla välipohjan kävelysiltaa.

Mikä tässä porrasaukko episodissa eniten rasittaa, on se, että jos rakennekuvat olisi katselmoitu kunnolla, tämä ilmiselvä virhe olisi havaittu helposti ja olisi vältytty turhalta työltä. Lisäksi luulen ettei laatukaan siitä ainakaan huonone jos suunnitelmat ja laskelmat tehdään kerralla oikein, sen sijaan että rakennetaan ensin sopimaton, puretaan sitten se, lasketaan lujuus uudelleen ja rakennetaan uudelleen.

Mikä myös harmittaa, on se, että heti kun rakennekuvat olivat valmiit, pyysin pääsunnittelijalta rakennekuvien katselmointipalaveria, tuloksetta. Uudelleen palaveria pyysin sen jälkeen kun oli rakennettu liian suuri ikkuna-aukko, josta aiemmassa blogimerkinnässä. Lisäksi otin kuvat mukaan erääseen työmaapalaveriin, jossa ehdotin katselmointia, turhaan. Pääsuunnittelija melkein suuttui, vedoten siihen, että rakennekuvat kuuluvat urakoitsijan vastuulle, mikä onkin totta, mutta pääsuunnittelija vastaa siitä että kaikki suunnitelmat muodostavat yhteinäisen, laadukkaan kokonaisuuden.

Jokin tässä yhtälössä ei mielestäni täsmännyt, meillä on pääsuunnittelija, joka ei katselmoi rakennekuvia. Selvittelin pääsunnittelijan rakennuslakiin perustuvia vastuita. Maankäyttö- ja rakennuslaissa mainitaan pääsuunnittelijan tehtäväksi seuraavaa: "Rakennuksen suunnittelussa tulee olla suunnittelun kokonaisuudesta ja sen laadusta vastaava pätevä henkilö, joka huolehtii siitä, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää sille asetetut vaatimukset." - Maankäyttö- ja rakennuslaki 120 §

Otin myös yhteyttä Oulun kaupungin rakennusvalvontaan, jonka mukaan pääsuunnittelijan tulee jopa allekirjoituksellaan hyväksyä rakennesuunnitelmat silmäillyiksi.
Rakennusvalvonnasta otettiin yhteyttä pääsuunnittelijaamme ja kysyttiin mistä on kyse. Tästähän pääsuunnittelija suivaantui täysin. Hän soitti minulle ja sanoi luottamuksen olevan mennyttä. Pitäydyin kuitenkin kannassani, jota rakennusvalvonta tukee. Tällä hetkellä pääsuunnittelija on hieman skarpannut otettaan ja on aktiivisempi. Pääsuunnitteijan asenne jäi silti harmittamaan. Luultavasti pääsuunnittelijalle kävi niin, että hän ahnehti liikaa töitä. Tarjolle tuli ilmeisesti isoja teollisuuskohteita, joista ei osannut kieltäytyä ja jotka veivät kaiken ajan. En sinänsä kyseenalaista hänen rakennusteknistä ammattitaitoaan, mutta ajanhallintaan ja laatuun hänen pitäisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.

Tarkkana pitää olla osa 2

Paloturvamääräyksiin ei kannata suhtautua ylimielisesti, sillä paloturva-asia on monisäikeinen. Rakennuksen tulee täyttää paloturvamääräykset, joihin perustuen Arkkitehti, pääsuunnittelija ja rakennesuunnittelija määrittelevät rakennuksen paloturvaseinät. Joissain tapauksissa liikutaan raja-arvojen lähellä. Jos palovahinko satuu raja-arvojen lähellä liikuttaessa, saattaa vakuutusyhtiö yrittää kyseenalaistaa rakennuksen määräysten mukaisuuden.

Meidän talossamme autokatos on talon päädyssä kiinni, jossa on myös pääsisäänkäynti. Jos autokatoksessa syttyy tulipalo, esimerkiksi autosta, pitää talo suojata EI30 paloturva seinin, kuten lupakuvissa onkin merkitty.
Lupakuviin sen sijaan ei ole merkitty, että seinä jossa talon pääsisäänkäynti sijaitsee, pitäisi olla paloturvattu. Pääoven katos sen sijaan on EI30 luokiteltu. Tällä oletuksella tarjouksen rakennusfirmalta pyysimme ja sillä oletuksella sen myös saimme.

Kirjainyhdistelmä EI tarkoittaa rakenteen tiiveyttä (E) ja eristävyyttä (I). Yhdistelmän jälkeen tuleva numero (15, 30, 45, 60, 90, 120, 180 tai 240) tarkoittaa kuinka kauan rakenteen on kestettävä tulipaloa. EI 30-luokan rakenteessa saa olla enintään 0,2 m2 ikkunoita ilman palonkestävyysluokitusta ja rakenteena on vähintään kaksinkertainen kipsilevy ilmavälillä. Rakenteen runko voi olla puusta.

Pääsuunnittelijamme alkoi kuitenkin kyseenalaistaa omia lupakuviaan perusteella, joka kuuluu suunnilleen näin:
"Jos autokatoksessa syttyy tulipalo alle neljän metrin päässä ulko-ovesta, joka ei jää autokatoksen suojaavan EI30 luokitellun paloseinän katveeseen, katsottuna 45 asteen kulmassa autokatoksesta, ulko-oven pitää olla paloturvallinen.

Meidän lupakuvien julkisivukuvissa on selvästi piirrettynä ulko-ovi, jossa on neljä suurehkoa ikkunaa. Umpiovi ilman ikkunoita olisi automaattisesti paloturvallinen, mutta koska ovessa on ikkunat, nämä ikkunat pitäisi olla paloturvallista lasia.
Ja tämä tietoomme saatettiin siinä vaiheessa kun lupakuvat oli jo hyväksytty ja talokaupat tehty. Me rakennuttajapariskuntana emme tienneet, eikä meidän olisi pitänytkään tietää mitään paloturvamääräyksistä. Sen sijaan meillä oli palkattuna ammattilaiset, joiden tämä asia olisi pitänyt tietää.

Päädyimme lopulta vaihtamaan ulko-oven malliin, jossa on pienemmät ikkunat, jotka jäävät kokonaan 45 asteen katveeseen autokatoksesta katsottuna.
Oven vaihdossa on vain sellainen pikku juttu, että se saattaa maksaa, vaikka vaihdettu ovi olisikin saman hintainen kuin alkuperäinen. Rakennusalalla nimittäin elää voimakkaana käytäntö, jossa kaikista muutoksista peritään muutosmaksu. Tämän periaatteessa ymmärtää, koska muutoksen tekemiseen kuluu aina työaikaa ja inhimillisen virheen todennäköisyys kasvaa muutoksia tehdessä.
Tässä tapauksessa ovitehdas laskuttaa ovimyyjää muutoksesta, ovimyyjä laskuttaa rakennusfirmaa ja rakennusfirma laskuttaa rakennuttajaa, eli meitä, vaikkemme mitenkään voineen nähdä tätä tulevaksi.

Lopulta kysyin asiaa rakennusvalvonnasta, joka oli sitä mieltä, että jos lupa on myönnetty, sellaisen talon saa rakentaa kuin luvissa on.

Meidän mielestämme tämä palo-ovi episodi oli pääsuunnittelijan ylimitoitettua paloturva-ajattelua, ja oman selustan turvaamista. Joka tapauksessa hänen olisi pitänyt tämä asia saattaa tietoomme siinä vaiheessa kun laati lupakuvat, joista EI30 merkitä siis puuttui ovi-sienältä.

Autokatoksen runko ja aluskate paikoillaan.

Tälle talo näytti 16.11.2011

Keskeneräinen mökki iltavalaistuksessa

Autokatoksen runko valmiina.

Autokatoksen runko, kattotuolit ja aluskate, sekä terassin katos pilareineen ja aluskatteineen saatiin asennettua viikolla 45.

Liittymät ja luvat

Rakennusprojektin nyt ollessa hyvässä vauhdissa, muutama ei niin positiivinen sananen luvista ja liittymistä, etenkin niihin liittyvistä maksuista.

Rakennuslupa on mielestäni yksiselitteisesti kallis Oulussa. Se koostuu monista pienistä osasista, mm. paikan merkitsemisestä, katselmointimaksuista, vastaavien suunnittelijoiden ja työnjohtajien hyväksyttämisestä rakennusvalvonnalla-maksuista, pihamaan korkeuksien tarkastusmaksu, aidan merkitsemismaksu,  yms. yms -maksuista ja toimisto- ja laskutuslisistä.

Lisäksi kultakin rakennettavalta neliöltä peritään maksu. Siitä mitä enemmän neliöitä, sitä enemmän maksat. Toisin sanoen progressiivinen maksu -> yksi progressiivisen verotuksen muoto. Mitä enemmän sinulla on tuloja, sitä enemmän sinulla on rahaa. Mitä enemmän sinulla on rahaa, sitä suurempi talo sinulla on varaa rakentaa. Mitä suuremman talon rakennat, sitä enemmän maksat maksuja. Onneksi maksuissa on sentään maksimi olemassa.

Eikä se vielä riitä, että asuinneliöistä peritään maksu, vaan kerrosalaneliöistäkin. Eikä sekään riitä, vaan katosneliöistäkin peritään maksu. Siis siitä että sinulla on katosta esim varastosi vieressä, peritään neliöhintainen maksu.

En ymmärrä sitä miten suuremman talon luvan myöntäminen voi olla kalliimpaa kuin pienemmän. Perustuuko se siihen että suuremman talon lupakuvien tutkimiseen menee enemmän aikaa, vai mihin?

Jos minulla on kahden auton katos, yhden auton katoksen sijaan, miksi minun pitää maksaa rakennusluvasta enemmän?

Yhteensä rakennuslupa 161,5 ha talolle + autokatos-varasto maksoi Oulussa heinäkuussa 2011 2057€. Se on mielestäni liian paljon.

Vesi- ja viemäriliittymän hinta määräytyy Oulussa sen mukaisesti, kuinka paljon asuinomakotitalon tontilla on rakennusoikeutta.

1. <150m2 1513€
2. >150m2<250m2 2522€
3. >250m2<500m2 4204€

Kysymys kuuluukin jälleen: Miksi isommasta rakennusoikeudesta pitää maksaa suurempi maksu kuin pienestä? Mihin se perustuu? Kun vielä lisäksi maksuun ei vaikuta se minkä kokoinen talo rakennetaan, ainoastaan se paljonko on rakennusoikeutta. Meillä esimerkiksi rakennusoikeutta on 250+70m2, mikä tarkoittaa automaattisesti suurinta maksua, vaikka rakennamme vain 161.5m2 ha:n talon!
Käsittääkseni kaiken kokoisiin omakotitaloihin Oulussa tulee samanlaiset ja kokoiset vesijohto- ja viemäriliittymät, joten se ei voi olla peruste, että suurempiin taloihin tulisi isommat putket.

Vai perustuuko maksu siihen että isompi talo kuluttaa enemmän vettä ja tuottaa enemmän jätevettä kuin pieni? Maksetaanko tässä tulevaisuuden jätemaksuja? Eikö tällöin maksun pitäisi määräytyä sen mukaan paljoko oikeasti kuluttaa ja tuottaa, tai siihen montako ihmistä taloudessa elää, tai montako vessaa ja vesipistettä talossa on ;)
Mutta mehän maksammekin liittymämaksun lisäksi vedestä vesimittarin mukaisesti.

Mielestäni on epäoikeudenmukaista, että liittymismaksu määräytyy rakennuskoikeuden mukaisesti, vaikka käyttää rakennusoikeudesta vain osan.

Mielestäni liittymismaksusta pitäisi poistaa progressio, ja kaikilla pitäisi olla saman suuruinen liittymismaksu, koska vesijohdot ja viemärit ovat kaikille samat.

Muutama sananen välillisistä kustannuksista

Harva se päivä voimme nähdä lehtien palstoilla mainoksia talopaketeista. Niissä mainostetaan muuttovalmiita tyyppitaloja tietyyn hintaan. Nuo hinnat ovat kovin edullisia verratuna vastaaviin myynnissä oleviin valmiisiin taloihin.
Tämä johtuu siitä, että talopaketteihin ei sisälly tiettyjä asioita, jotka täytyy investoida talopaketin lisäksi.
Näitä ovat esimerkiksi:

• Tontin varausmaksu/tontin hankintahinta, lanhuudatukset, leimaverot
• Maaperätutkimus 500€
• Rakennuslupa 2000€ Oulussa. Sisältää kaikki maksut.
• Tontin raivaus. Hinta riippuu siitä raivaako itse vai ei ~500€
• Maatyöt, salaojat, sadevesijärjestelmät, routaeristykset 15000-20000€
• Liittymät (vesi- ja viemäri, kaukolämpö, sähkö, kaapeli, valokuitu) 10000-12000€
• Vastaavan työnjohtajan ja pääsuunnittelijan palkkaaminen 3000-6000€
• Pihatyöt 4000€
• Ulkopuolinen maalaus 1500-5000€, riippuen siitä että maalaako itse vai maalauttaako.
• Rakennusaikaiset vakuutukset
• Rakennusaikainen jätehuolto ja siivous
• Rakennusaikainen sähkö

Lisäksi tulee vielä 10000€ lisäkustannus, mikäli talo on kaukolämpöalueella, sillä lämmönvaihdin ja vesikiertoinen lattialämmitys maksaa suunnilleen sen verran. Talopaketeissa on yleensä vakiona suora sähkölämmitys.
Maalämpö kustannus on sitten vielä erikseen.

Myöskään autotalli/autokatos/varasto ei kuulu avaimet käteen toimituksiin vakiona.

Mikäli talosta tulee yksilöllinen, eli samanlaista taloa ei ole vielä koskaan rakennettu, lisäkustannuksia aiheuttavat ainakin:

• Arkkitehtisuunnittelu 2000-6000€
• Rakennesuunnittelu 4000€
• Lvi-suunnittelu
• Sähkösuunnittelu

Hankaluutena monesti onkin päättää lähteekö tyyppitalo-linjalle, vai lähteekö suunnittelemaan yksilöllistä taloa. Ongelmana on nimittäin se, että on todella hankalaa arvioida etukäteen kuinka paljon kalliimmaksi yksilöllinen talo tulee. Kustannuksia lisäävät ainakin nuo yllä mainitut seikat, mutta lisäksi myös monet toteutukseen liittyvät seikat, esim. portaat, kaiteet, yksilölliset tulisijat yms. saattavat tuoda lisäkustannuksia. Näitä asioita ei tiedä, eikä tule ajatelleeksi, ennenkuin arkkitehti on työnsä tehnyt ja silloin alkaa olla jo liian myöhäistä, koska rahaa on jo palanut sievoisesti.

Tarkkana kannattaa olla

Vaikka taloprojektissa on mukana paljon ammattilaisia, pääsuunnittelija, vastaava työnhohtaja, arkkitehti, timpurit, rakennesuunnittelija yms, saattaa jokin asia jäädä huomaamatta.

Pystytyksen jälkeen rakennuksella vieraillessani aloin ihmettelemään viherhuoneen ja olohuoneen välisen seinän ikkuna-aukkoa. Silmääni näytti sille, että ylä- ja alaikkunoiden väliin ei mahdu parvekkeen lattiaa.

Liian korkea ikkuna-aukko alakerrassa.

Urakoitsijalle soitettuani, hän kertoi huomanneensa saman asian. Virhe oli tapahtunut talon luonnosteluvaiheessa. Luonnoksiin oli pohjakuvaan merkitty 9X29 kokoinen ikkuna-aukko, vaikka julkisivukuvissa oli 9X23 kokoinen aukko.
Luonnoksista virhe periytyi rakennuslupakuviin, ja niistä edelleen rakennekuvien elementtikuviin. Timpurit tekivät säntillisesti elementin rakennekuvien mukaan, eli ikkuna-aukon liian suureksi.

Ihmettelen sitä kuinka monen ammatti-ihmisen läpi tämä virhe meni, ennen kuin se huomattiin, ja silloinkin huomaajana olin minä, maallikko rakennuttaja. Virhe on lähtöisin arkkitehdiltä, mutta lupakuvien laatijan, pääsuunnittelijan olisi pitänyt se ehkä havaita. Samoin rakennuslupaviranomaisen olisi pitänyt ehkä tarkistaa ikkunakoot. Myöskin rakennesuunnittelijalla olisi ehkä pitänyt kellot soida elementtejä suunnitellessaan. Viimeistään timpurin olisi pitänyt ajatella elementtiä rakentaessaan, että mahtuukohan tuohon ikkunoiden väliin rakentamaan parvekkeen lattian.

Onni onnettomuudessa on se, että ikkuna-aukkoa on helppo pienentää tässä vaiheessa, eikä ikkunoita ole vielä ehditty alkaa valmistamaan tehtaalla, eli ei suurta ongelmaa.

Tästä esimerkistä opimme sen, että kaiken aikaa pitää olla tarkkaavainen. Pitää itse tutkia avoimin silmin kaikki suunnitelmat ja pitää huolta siitä että kaikki osapuolet ovat ajantasalla. Pitää vaatia että kaikki hoitavat hommansa ja kantavat vastuunsa. Pitää valvoa.
Vastaavatyönjohtaja ja pääsuunnittelija on se joka hoitaa normi-prosessin, mutta rakennuttaja (minä itse) on se joka huolehtii kaikesta sen ulkopuolelle jäävästä. Viestintä on kaiken a ja o. Lisäksi maalaisjärjen käyttö on erittäin suotavaa. Jos intuitio varoittaa tai sanoo sinulle jotain, asiaa kannattaa alkaa tonkia, intuitio ei valehtele.

Rungon pystytys

Rungon pystytys alkoi siis tiistaina 25.10. Nosturin myöhästymisen takia kattotuolit saatiin ylös vasta seuraavana aamuna.
Pystytys lähti liikkeelle metsän puoleisesta elementistä, alakerran keittiön ja yläkerran makuuhuoneen seinästä.

Seuraavaksi paikoilleen asetettiin sisäänkäynti seinä, jota seurasi suurin elementti, talon takaseinä. Viherhuoneen seinien ja etupuolen seinän paikoilleen asettelun jälkeen seinät olivatkin jo pystyssä.

Seuraavana päivänä tiensä katolle löysivät siis kattotuolit ja torstaina ja perjantaina vuorossa oli aluskatteen asennus. Talo saatiin sateelta suojaan 28.10.

Kaikki valmiina rungon pystytykseen.

Huomenna 25.10 pystytetään uuden kotimme runko.

Runkotyöt alkavat

Runkotavaraa alkoi saapua tontille 12.10 ja naputus alkoi välittömästi. Seinä elementit rakennetaan valmiiksi maassa ja nostetaan sitten kaikki kerralla pystyyn perustuksille. Elementtejä syntyy n. 1 kpl/pv.

Alunperin oli tarkoitus että kattokin olisi rakennettu vesikatetta vaille valmiiksi maassa, mutta suunnitelmiin tuli muutos, koska tila tontilla ei riittänyt valmiin katon syrjään siirtämiseen siksi aikaa, että seinät nostetaan pystyyn. Kadullekaan kattoa ei viitsi nostaa, koska nosto olisi pitänyt tehdä naapuritalojen yli, ja siihen sisältyy riskejä. Nyt suunnitelma on siis se, että seinät nostetaan pystyyn ja kattoristikot nostellaan yksitellen katoksi seinien päälle.

Seinäelementit tehdään tuulensuojalevylle saakka valmiiksi maassa. Alunperin oli tarkoitus laittaa myös verhoilupaneelit paikoilleen elementteihin maassa, mutta paneelitoimitus myöhästyi, joten paneelit naputellaan paikoilleen valmiiseen pystyssä olevaan runkoon.

Talo muodostuu seitsemästä elementistä ja autokatos-varasto neljästä.

Elementtikaavio

Maatyöt osa 2.

Perustusmiesten vietyä muottinsa pois, Molarumin mihet saapuivat 27.9 viimeistelemään maatyöt.
Ohjelmassa oli sokkelien täytöt hiekalla, routaeristyksien asentaminen ja sokkelien ulkopuoliset täytöt.
Talon sokkelin täyttö jätettiin 15 senttiä vajaaksi, koska asuinrakennuksen lattian alle tulee 4 kerrosta styroksia (4*5cm) ja 8 sentin valu. Tällöin talon lattia tulee 13 senttiä sokkelin yläpuolelle.
Viherhuoneen lattia tulee 8 senttiä talon lattiaa alemmaksi, eristeenä 2 kerrosta styroksia ja 6 sentin valettu lattia, samoin kuin varaston lattia.

Perustukset

Tällä viikolla tontille saapuivat Suomen Taloperustuksen miehet muotteineen. Sokkelista tuli 900mm korkea.

Ensimmäisenä päivänä talon perustuksien muotit olivat paikoillaan raudoituksineen.

Toisen perustuspäivän saldo oli valettu talonperustus ja autokatos-varaston muotitus. Lisäksi osa terassipilari- ja terassin perustusanturoista oli valettu.

Torstaina 22.9 muotit purettiin ja perustukset olivat valmiit. Ensi viikolla (vko 39) Molarumin miehet tulevat hoitamaan routaeristykset, salaojitukset ja täytöt kuntoon.