Mistä kaikki alkoi

Talon rakennusprojektimme alkoi oikeasta tarpeesta. Tilaa, valoa, avaruutta, yksityisyyttä ja rauhaa olisi saatava lisää, mielummin eilen. Meillä oli kyllä jo kaupungin vuokratontti, mutta sijainniltaan se ei ollut paras mahdollinen. Luovuimme ko. tontista ja aloimme etsiskellä vaatimuksemme täyttävää valmista taloa, tai mahdollisesti ehkä tonttia.

Laitoin etuovi.com:iin ja nettiasunto.com:iin hakuvahdit, jotka lähettäisivät tiedot vaatimuksemme täyttävistä taloista. Kovin vähän vahtiviestejä tuli. Päättelin että kriteerit ovat liian tiukat. Ei muuta kuin höllentämään. Parin viikon päästä totesin vahtiviestisaldon olevan edelleenkin kovin laihan. Karsin vahdeistani kaikki kriteerit. Aina kun Oulussa tulisi okt tahi tontti myyntiin, minä saisin siitä tiedon. Tämä tapahtui ajallisesti noin kesällä 2010.

Kesän jälkeinen aika 2010 oli aika hiljaista asuntorintamalla. Inboxiin kolahteli varsin verkkaisaa tahtia vahdin löydöksiä. Frustraation kasvua yli kriittisen pisteen hillitsi ainoastaan se tilastollinen tosiasia, että vuoden vaihteen jälkeen okt-markkinassa tapahtuu yleensä piristymistä. Tämä pitikin paikkansa. Omakotitaloja alkoi tulla myyntiin. Mutta kun talon piti olla 2000-luvulta, rauhallisella sijainnilla, riittävästi tilaa ja modernin oloinen, eikä sika kallis, niin kovin vähän silti tuli esittelyissä käytyä. Vahtiviesti-esittelyssä vierailu -suhde oli huono, ehkä 1/10.
Aikaa kului, mutta kotia ei löytynyt.

KUNNES: Olin alistumisessani siinä pisteessä, ettei tullut edes katsottua s-postia kerran tunnissa, kuten asuntojahdin alkumetreillä, hyvä että kerran päivässä. Olimme juuri käymässä nukkumaan eräänä huhtikuun alkupuolen yönä, kun tarkistin e-postini.

Aluksi luulin että vahtiviestissä oli joku virhe! Uudella, jo täyteen rakennetulla asuinalueellamme oli tontti myytävänä. Eihän se ole mahdollista, ajattelin. Kaikki tontit on jo rakennettu, eikä uusia tule. Vahtiviestin linkin kautta se kuitenkin vahvistui: Myynnissä oli tontti loistopaikalla tien päässä, kahdelta reunalta puistoon rajoittuvana, vain 130 metrin päässä järvestä. Eikä hintakaan ollut lähelläkään markkinahintaa, koska tontti oli alunperin ostettu kaupungilta, eikä myyjä saanut tehdä sillä voittoa.
Kymmenen sekuntia vaimon kanssa keskusteltuamme lähetimme myyjälle varaustekstiviestin tontista.

VAIMON KOMMENTTI 27.11.2012:
Perheemme kasvamisen myötä entisen kodin ahtaus ahdisti päivä päivältä enemmän. Etsimme pitkään valmista taloa, koska rakennusprojekti ei ole koskaan ollut minun unelmalistani kärjessä. Tuohon aikaan kuitenkin tarjontaa oli käsittämättömän vähän. Luojalle ja Markolle kiitos siitä, että todellinen onni potkaisi meitä yhtenä kevättalven sunnuntai-iltana 2010!