Liittymät ja luvat

Rakennusprojektin nyt ollessa hyvässä vauhdissa, muutama ei niin positiivinen sananen luvista ja liittymistä, etenkin niihin liittyvistä maksuista.

Rakennuslupa on mielestäni yksiselitteisesti kallis Oulussa. Se koostuu monista pienistä osasista, mm. paikan merkitsemisestä, katselmointimaksuista, vastaavien suunnittelijoiden ja työnjohtajien hyväksyttämisestä rakennusvalvonnalla-maksuista, pihamaan korkeuksien tarkastusmaksu, aidan merkitsemismaksu,  yms. yms -maksuista ja toimisto- ja laskutuslisistä.

Lisäksi kultakin rakennettavalta neliöltä peritään maksu. Siitä mitä enemmän neliöitä, sitä enemmän maksat. Toisin sanoen progressiivinen maksu -> yksi progressiivisen verotuksen muoto. Mitä enemmän sinulla on tuloja, sitä enemmän sinulla on rahaa. Mitä enemmän sinulla on rahaa, sitä suurempi talo sinulla on varaa rakentaa. Mitä suuremman talon rakennat, sitä enemmän maksat maksuja. Onneksi maksuissa on sentään maksimi olemassa.

Eikä se vielä riitä, että asuinneliöistä peritään maksu, vaan kerrosalaneliöistäkin. Eikä sekään riitä, vaan katosneliöistäkin peritään maksu. Siis siitä että sinulla on katosta esim varastosi vieressä, peritään neliöhintainen maksu.

En ymmärrä sitä miten suuremman talon luvan myöntäminen voi olla kalliimpaa kuin pienemmän. Perustuuko se siihen että suuremman talon lupakuvien tutkimiseen menee enemmän aikaa, vai mihin?

Jos minulla on kahden auton katos, yhden auton katoksen sijaan, miksi minun pitää maksaa rakennusluvasta enemmän?

Yhteensä rakennuslupa 161,5 ha talolle + autokatos-varasto maksoi Oulussa heinäkuussa 2011 2057€. Se on mielestäni liian paljon.

Vesi- ja viemäriliittymän hinta määräytyy Oulussa sen mukaisesti, kuinka paljon asuinomakotitalon tontilla on rakennusoikeutta.

1. <150m2 1513€
2. >150m2<250m2 2522€
3. >250m2<500m2 4204€

Kysymys kuuluukin jälleen: Miksi isommasta rakennusoikeudesta pitää maksaa suurempi maksu kuin pienestä? Mihin se perustuu? Kun vielä lisäksi maksuun ei vaikuta se minkä kokoinen talo rakennetaan, ainoastaan se paljonko on rakennusoikeutta. Meillä esimerkiksi rakennusoikeutta on 250+70m2, mikä tarkoittaa automaattisesti suurinta maksua, vaikka rakennamme vain 161.5m2 ha:n talon!
Käsittääkseni kaiken kokoisiin omakotitaloihin Oulussa tulee samanlaiset ja kokoiset vesijohto- ja viemäriliittymät, joten se ei voi olla peruste, että suurempiin taloihin tulisi isommat putket.

Vai perustuuko maksu siihen että isompi talo kuluttaa enemmän vettä ja tuottaa enemmän jätevettä kuin pieni? Maksetaanko tässä tulevaisuuden jätemaksuja? Eikö tällöin maksun pitäisi määräytyä sen mukaan paljoko oikeasti kuluttaa ja tuottaa, tai siihen montako ihmistä taloudessa elää, tai montako vessaa ja vesipistettä talossa on ;)
Mutta mehän maksammekin liittymämaksun lisäksi vedestä vesimittarin mukaisesti.

Mielestäni on epäoikeudenmukaista, että liittymismaksu määräytyy rakennuskoikeuden mukaisesti, vaikka käyttää rakennusoikeudesta vain osan.

Mielestäni liittymismaksusta pitäisi poistaa progressio, ja kaikilla pitäisi olla saman suuruinen liittymismaksu, koska vesijohdot ja viemärit ovat kaikille samat.

Muutama sananen välillisistä kustannuksista

Harva se päivä voimme nähdä lehtien palstoilla mainoksia talopaketeista. Niissä mainostetaan muuttovalmiita tyyppitaloja tietyyn hintaan. Nuo hinnat ovat kovin edullisia verratuna vastaaviin myynnissä oleviin valmiisiin taloihin.
Tämä johtuu siitä, että talopaketteihin ei sisälly tiettyjä asioita, jotka täytyy investoida talopaketin lisäksi.
Näitä ovat esimerkiksi:

• Tontin varausmaksu/tontin hankintahinta, lanhuudatukset, leimaverot
• Maaperätutkimus 500€
• Rakennuslupa 2000€ Oulussa. Sisältää kaikki maksut.
• Tontin raivaus. Hinta riippuu siitä raivaako itse vai ei ~500€
• Maatyöt, salaojat, sadevesijärjestelmät, routaeristykset 15000-20000€
• Liittymät (vesi- ja viemäri, kaukolämpö, sähkö, kaapeli, valokuitu) 10000-12000€
• Vastaavan työnjohtajan ja pääsuunnittelijan palkkaaminen 3000-6000€
• Pihatyöt 4000€
• Ulkopuolinen maalaus 1500-5000€, riippuen siitä että maalaako itse vai maalauttaako.
• Rakennusaikaiset vakuutukset
• Rakennusaikainen jätehuolto ja siivous
• Rakennusaikainen sähkö

Lisäksi tulee vielä 10000€ lisäkustannus, mikäli talo on kaukolämpöalueella, sillä lämmönvaihdin ja vesikiertoinen lattialämmitys maksaa suunnilleen sen verran. Talopaketeissa on yleensä vakiona suora sähkölämmitys.
Maalämpö kustannus on sitten vielä erikseen.

Myöskään autotalli/autokatos/varasto ei kuulu avaimet käteen toimituksiin vakiona.

Mikäli talosta tulee yksilöllinen, eli samanlaista taloa ei ole vielä koskaan rakennettu, lisäkustannuksia aiheuttavat ainakin:

• Arkkitehtisuunnittelu 2000-6000€
• Rakennesuunnittelu 4000€
• Lvi-suunnittelu
• Sähkösuunnittelu

Hankaluutena monesti onkin päättää lähteekö tyyppitalo-linjalle, vai lähteekö suunnittelemaan yksilöllistä taloa. Ongelmana on nimittäin se, että on todella hankalaa arvioida etukäteen kuinka paljon kalliimmaksi yksilöllinen talo tulee. Kustannuksia lisäävät ainakin nuo yllä mainitut seikat, mutta lisäksi myös monet toteutukseen liittyvät seikat, esim. portaat, kaiteet, yksilölliset tulisijat yms. saattavat tuoda lisäkustannuksia. Näitä asioita ei tiedä, eikä tule ajatelleeksi, ennenkuin arkkitehti on työnsä tehnyt ja silloin alkaa olla jo liian myöhäistä, koska rahaa on jo palanut sievoisesti.

Tarkkana kannattaa olla

Vaikka taloprojektissa on mukana paljon ammattilaisia, pääsuunnittelija, vastaava työnhohtaja, arkkitehti, timpurit, rakennesuunnittelija yms, saattaa jokin asia jäädä huomaamatta.

Pystytyksen jälkeen rakennuksella vieraillessani aloin ihmettelemään viherhuoneen ja olohuoneen välisen seinän ikkuna-aukkoa. Silmääni näytti sille, että ylä- ja alaikkunoiden väliin ei mahdu parvekkeen lattiaa.

Liian korkea ikkuna-aukko alakerrassa.

Urakoitsijalle soitettuani, hän kertoi huomanneensa saman asian. Virhe oli tapahtunut talon luonnosteluvaiheessa. Luonnoksiin oli pohjakuvaan merkitty 9X29 kokoinen ikkuna-aukko, vaikka julkisivukuvissa oli 9X23 kokoinen aukko.
Luonnoksista virhe periytyi rakennuslupakuviin, ja niistä edelleen rakennekuvien elementtikuviin. Timpurit tekivät säntillisesti elementin rakennekuvien mukaan, eli ikkuna-aukon liian suureksi.

Ihmettelen sitä kuinka monen ammatti-ihmisen läpi tämä virhe meni, ennen kuin se huomattiin, ja silloinkin huomaajana olin minä, maallikko rakennuttaja. Virhe on lähtöisin arkkitehdiltä, mutta lupakuvien laatijan, pääsuunnittelijan olisi pitänyt se ehkä havaita. Samoin rakennuslupaviranomaisen olisi pitänyt ehkä tarkistaa ikkunakoot. Myöskin rakennesuunnittelijalla olisi ehkä pitänyt kellot soida elementtejä suunnitellessaan. Viimeistään timpurin olisi pitänyt ajatella elementtiä rakentaessaan, että mahtuukohan tuohon ikkunoiden väliin rakentamaan parvekkeen lattian.

Onni onnettomuudessa on se, että ikkuna-aukkoa on helppo pienentää tässä vaiheessa, eikä ikkunoita ole vielä ehditty alkaa valmistamaan tehtaalla, eli ei suurta ongelmaa.

Tästä esimerkistä opimme sen, että kaiken aikaa pitää olla tarkkaavainen. Pitää itse tutkia avoimin silmin kaikki suunnitelmat ja pitää huolta siitä että kaikki osapuolet ovat ajantasalla. Pitää vaatia että kaikki hoitavat hommansa ja kantavat vastuunsa. Pitää valvoa.
Vastaavatyönjohtaja ja pääsuunnittelija on se joka hoitaa normi-prosessin, mutta rakennuttaja (minä itse) on se joka huolehtii kaikesta sen ulkopuolelle jäävästä. Viestintä on kaiken a ja o. Lisäksi maalaisjärjen käyttö on erittäin suotavaa. Jos intuitio varoittaa tai sanoo sinulle jotain, asiaa kannattaa alkaa tonkia, intuitio ei valehtele.

Rungon pystytys

Rungon pystytys alkoi siis tiistaina 25.10. Nosturin myöhästymisen takia kattotuolit saatiin ylös vasta seuraavana aamuna.
Pystytys lähti liikkeelle metsän puoleisesta elementistä, alakerran keittiön ja yläkerran makuuhuoneen seinästä.

Seuraavaksi paikoilleen asetettiin sisäänkäynti seinä, jota seurasi suurin elementti, talon takaseinä. Viherhuoneen seinien ja etupuolen seinän paikoilleen asettelun jälkeen seinät olivatkin jo pystyssä.

Seuraavana päivänä tiensä katolle löysivät siis kattotuolit ja torstaina ja perjantaina vuorossa oli aluskatteen asennus. Talo saatiin sateelta suojaan 28.10.

Kaikki valmiina rungon pystytykseen.

Huomenna 25.10 pystytetään uuden kotimme runko.

Runkotyöt alkavat

Runkotavaraa alkoi saapua tontille 12.10 ja naputus alkoi välittömästi. Seinä elementit rakennetaan valmiiksi maassa ja nostetaan sitten kaikki kerralla pystyyn perustuksille. Elementtejä syntyy n. 1 kpl/pv.

Alunperin oli tarkoitus että kattokin olisi rakennettu vesikatetta vaille valmiiksi maassa, mutta suunnitelmiin tuli muutos, koska tila tontilla ei riittänyt valmiin katon syrjään siirtämiseen siksi aikaa, että seinät nostetaan pystyyn. Kadullekaan kattoa ei viitsi nostaa, koska nosto olisi pitänyt tehdä naapuritalojen yli, ja siihen sisältyy riskejä. Nyt suunnitelma on siis se, että seinät nostetaan pystyyn ja kattoristikot nostellaan yksitellen katoksi seinien päälle.

Seinäelementit tehdään tuulensuojalevylle saakka valmiiksi maassa. Alunperin oli tarkoitus laittaa myös verhoilupaneelit paikoilleen elementteihin maassa, mutta paneelitoimitus myöhästyi, joten paneelit naputellaan paikoilleen valmiiseen pystyssä olevaan runkoon.

Talo muodostuu seitsemästä elementistä ja autokatos-varasto neljästä.

Elementtikaavio

Maatyöt osa 2.

Perustusmiesten vietyä muottinsa pois, Molarumin mihet saapuivat 27.9 viimeistelemään maatyöt.
Ohjelmassa oli sokkelien täytöt hiekalla, routaeristyksien asentaminen ja sokkelien ulkopuoliset täytöt.
Talon sokkelin täyttö jätettiin 15 senttiä vajaaksi, koska asuinrakennuksen lattian alle tulee 4 kerrosta styroksia (4*5cm) ja 8 sentin valu. Tällöin talon lattia tulee 13 senttiä sokkelin yläpuolelle.
Viherhuoneen lattia tulee 8 senttiä talon lattiaa alemmaksi, eristeenä 2 kerrosta styroksia ja 6 sentin valettu lattia, samoin kuin varaston lattia.